Pakinoita ja muita jorinoita - v. 1.1 25.12.2006

Tälle sivulle on koottu muutamia vanhoja pakinamaisia yksinpuheluja. Osassa teksteistä on ehkä hivenen normaalia ronskimpaa kielenkäyttöä. Ei suositella kukkahattutädeille.

1) Ole katu-uskottava - Modaa koneesi!
2) Tissit ja pippeli
3) Sämpylät
4) Typerät vanhemmat

5) Virukset
6) Liikennekäyttäytyminen
7) Varattu WC
8) Kengännauhat ja kävely




Ole katu-uskottava - Modaa koneesi!

Jokainen tietokoneharrastaja on varmaan törmännyt erilaisiin sivustoihin joissa on kuvia ihmisten modaamista tietokoneista. Onhan se mukavaa tehdä erikoisempi kotelo jolla erittyä vaaleanharmaasta massasta jota kaikki kotelokaupat ovat pullollaan. Tosin nykyisinhän alkaa saamaan jo erikoisempiakin ratkaisuja suoraan kaupan hyllyltä.

Vaan kauas on kuljettu siitä kun vielä näki omaperäisiä modauksia, se tietenkin johtui suoraan siitä, että ne olivat vielä verrattain harvinaisia ja modaukset idealtaan uusia. Nykyisin on jo gallerioita jonne voi tunkea modaamaansa kotelon kuvia kaiken kansan pällisteltäväksi. Ei tarvitse montaakaan kuvaa katsella kun huomaa niistä selvät yhtäläisyydet: Ikkuna sivussa, stealth cd-asemat, paljon tuulettimia ja valoja, myös sisällä, lisäksi on erilaisia potikoita joilla voi säädellä tuulettimien nopeuksia Jossain kohtaa konetta on biohazard -kuvio. Kone on tietenkin myös maalattu jollain erikoisella värillä, tai sitten suhteellisen tylsästi vain mustalla.

Erikoisuuksia havitteleva laittaa vielä kotelon kattoon niin sanotun blowholen sekä kahvat joista on kätevä tarrata kiinni kun lanit kutsuvat. Ja jos oikein vielä innostuu niin keulaan LCD-näyttö joka näyttää lämpötilan ja WinAmpin soittaman biisin. Kaikki tämä minkä vuoksi?

Tietokone, tuo Saatanan keksintö on aparaatti jota normaalit ihmiset pitävät paikassa jossa se ei vie turhaa tilaa eikö möykkää. Näin ollen se pukataan yleensä pöydän alle tai mahdollisesti ATK-pöydässä sille varattuun lokeroon. Vaan mitenpä käy kun sen modaamattoman arkisen mötikän vie "verstaalle" laitettavaksi. Sata juorua hypähtää pois lompakosta ja kone tulee erikoisennäköisenä värkkinä takaisin. Aparaatissa on vaikka minkälaista vispilää ja vatkainta. Eihän sellaista joulukuusta enää voi pistää pöydän alle piiloon. Hukkaanhan se menisi. Siinä sitten kone ruksuttaa ja pauhaa korvan juuressa runsain tuulettimineen. Toisaalta nykynuoriso luukuttaa teknoaa niin kovaa ettei koneen meteli tunnu missään.

Koneen valot hohtavat parhaiten tietenkin pimeässä joten pakkohan se on pitää huone kesälläkin pilkkopimeänä että loisteputket loistaisivat loisteliaasti. Luulisi siinä jo silmien harittavan ja keskittymiskyvyn häiriintyvän kun huriseva laatikko tökkii valonsäteillään kokoajan silmiin. Ja kun kola loppuu ja pitää lähteä oikeaan maailmaan niin luonnon valo ottaa silmiin niin että vesi valuu ja päässä paukuttaa.

Oman lukunsa muodostavat ikkunat, minkälaista perversiota pitää omata, että kiihottuu siitä kun koneen komponentit näkyvät? Itse en ainakaan ole viehtynyt siihen miltä koneen osat näyttävät. "Ooh siellä se tuuletin pyörii, ooh ja katso miten hienolta tuo pyöristetty IDE-kaapeli näyttää. Ooh." Akvaariossa sentään on kaloja ja kasveja joita möllötellä. -Oletko varma seksuaalisuudestasi?

Nykyäänhän tämänlaisia "hienoja" ikkunallisia, enemmänkin pimeässä ohittavaa ruotsinlauttaa muistuttavia koteloita saa valmiina suoraan vähittäismyyntiliikkeestä. Ei tule peukaloon dremelistä haavaa kun riittää että ostaa sopivat vermeet ja asettelee oman taiteellisen silmänsä (tai netistä muita koteleoita plagioiden) mukaisesti koteloon sisälle. Ja ei muuta kuin valot pois ja housut alas, tietokone paljastaa sulonsa.


Tissit ja pippelit

Tytöt ja pojat syntyvät samanlaisina, kumpaakin kiinnostaa huutamisen ohella syöminen ja kun ruoansaanti ehdollistuu tissiin niin rinnat alkavat kiinnostaa jo pienenä. Vuosien varrella kiinnostus kuitenkin hetkeksi lakkaa, jonka jälkeen herää uudelleen. Tytöillä lähinnä omiin rintoihin ja pojilla muiden. Poikkeuksia tietenkin on taas kummassakin ryhmässä.

Mikä sitten saa pojat ja miehet kiinnostumaan rinnoista? Eihän niissä loppuen lopuksi ole mitään erikoista. Tavallista ihoa, rasvaa sisällä. Eikä tissi ole edes erityisen tuntoherkkä (joskin erogeeninen alue). Ne eivät edes näytä erityisen eriskummallisilta, joskin onhan se hieman outoa että moiset möllykät roikkuvat keskellä rintaa.

Miehet kuluttavat suuren osan energiastaan rintojen katseluun ja miettimiseen kuinka niihin pääsisi käsiksi. Kaikkia vastaan tulevia tissipareja pitää vilkaista ja miettiä että millaisethan meijerit siellä paidan alla on piilossa.. Jos ja kun vihdoin käy tuuri, eli päästään näppituntumalle, niin ei enää oikein tiedetä mitä niillä sitten tehtäisiin. Ne eivät maistu erikoiselle, eivät tunnu erikoiselta eikä niissä ole ominaistuoksua. Silti niihin on kova himo päästä kiinni. Hieman kuin koirat haukkuvat tuntemattomia aidan takana. Jos pääsevät aidasta eroon eivät nekään tiedä mitä sille oudolle ihmiselle sitten pitäisi tehdä.

Mitä isommat sen paremmat, se on monen miehen mielipide. Mutta koko ei muuta sitä tosiseikkaa että rinnoilla ei oikein voi tehdä mitään. Puristelun on syytä olla kevyttä eikä nännejä saa pyöritellä kuin pullonkorkkeja tai radion nuppeja. Isot rinnat näyttävät parhaimmilta liiveihin kahlittuina, kun taas pienemmät seisovat terhakkaammin paljaanakin.

No entäs sitten pippelit? Hyvin monella ellei peräti suurimmalla osalla miehistä on jonkinlainen alemmuuskompleksi mitä oman siittimen kokoon tulee. Niinhän sitä aina sanotaan että ei se koko vaan kuinka sitä käyttää ja että koolla ei ole merkitystä. Sama pätee jossain määrin myös rintoihin.

Mutta mitäpä sitten jos omaakin megamelan, 30 senttisen monsterin? Missä sitä voi käyttää kun naisen keskimääräinen syvyys on 10-15 cm. Muistelen kuulleeni huhun että eräskin Holmes sai jonkun kirjaimellisesti naitua hengiltä suurella makkarallaan. Mitä iloa siitä suuresta vemputtimesta on jos sitä ei voi survoa juuria myöten sinne mihin se parhaiten uppoaa? Kumitkin pitää hankkia erikoisliikkeistä (tai käyttää hevosille tarkoitettuja) kun normaalikoko, jota Suomessa käytetään, riittää juuri ja juuri nupin huputtamiseen ja silloinkaan veri ei kierrä.

Monille naisille iso vehje tuo myös ei toivottua ahdistusta siitä, mahtuuko megamolo lainkaan sisälle, niinpä syntinen sänkyseikkailu voi jäädä lyhyeksi kun "avain ei sovi lukkoon". Mitä tästä kaikesta opimme? No emme mitään. Mikään ei muuttunut.


Sämpylät

Mahassa kurnii ja päivää on vielä pitkälti edessä. Bongaat kadunlaidalta kahvilan ja mieleesi tulvahtaa makoisa mielikuva herkullisesta sämpylästä. Ei muuta kuin tilaamaan. Tarjolla on vanhat tutut: juustosämpylä ja kinkkusämpylä. Kummastakin pidät, kinkusta ja juustosta. Vaan ilman toista tuntuu sämpylä tyhjältä kuin traileri ilman venettä.

Ei auta, toinen on valittava, otat juuston sekä ylihintaisen kahvin, astelet istumaan kiikkerän pöydän ääreen ja vilkaiset, että mitä sitä tulikaan lunastettua. Juustoa on, joku tuorekurkun näköinen veikkokin siellä vilkuilee ja onpahan mukaan eksynyt nuivettunut salaatinkappalekin. Hetken lisätutkailun jälkeen bongaat vielä tomaattisiivun. Ei tainnutkaan olla niin huono ostos.

Vaan..

Juusto on yhdessä köntissä, kuusi siivua päällekkäin ja vielä taitettuna, kurkku on keskellä omassa köntissään, ja loppupäätä kansoittaa tomaatti. Salaatti lepäilee koko asetelman päällä. Sämpylää voisikin mainostaa jonkinlaisena 4 in 1 eineksenä. "Saat kaiken yhdessä pakkauksessa, herkullinen vehnäsämpylä, juustomöykky, tuorekurkkumöykky ja tomaattimöykky! Bonuksena vielä vihreä salaatinlehti.

Itse ladonta on muuten epäsymmetrinen, niinpä toinen puoli laitoksesta on tyhjä ja toinen turvoksissa kuin kello 16:38 juna koululaisten luokkaretken päätyttyä.

Sämpylän ylempi osa, eli kansi keikkuu kuin Suomen talous ja täytekerrostuma uhkaa jatkuvasti purskahtaa ulos kuin rohkeutta täynnä oleva homo kaapista. Niinpä syöminen on oma taiteenlajinsa. Toisella kädellä on syytä puristaa tiukasti ettei asetelma mene rikki kun iskee legonsa kiinni nälänsiirtäjään.

Syy tälläiselle pakkausmenetelmälle selvisi, sämpylät rakennetaan könteistä jotta asiakas voi sitten halutessaan poistaa epähalutut osat ja mussuttaa sitten vaikkapa pelkän "pullan". Selitys on pakko hyväksyä muttei sitä tarvitse sietää, tai pakkohan se on, ei ole vaihtoehtoja. Resistance is futile.

Toisena asiana jurppii se, että tarjolla ovat yleensä aina vain juusto- ja kinkkuvaihtoehdot. Kinkun voi tosin korvata esimerkiksi makkara tai vaikkapa paistettu kananmuna. Miksi ei ole kolmatta vaihtoehtoa "kinkkujuustosämpylä". Tosin nykyisten säälittävien sämpylärävellysten hinnan huomioiden olisi tuollaisella monipuolisemmalla eineksellä hintaa vähintäänkin tuplaten, täyterunsaudensa vuoksi.

Entäpä itse sämpylän sämpylä eli leipäosa? Jos se ei ole kuivaa ja kovaa niin se on täynnä ilmaa. Kun oi niin pullean sämpylän saa viisi senttiä paksuna ja lätistää sen tarjotinta vasten, huomaa siitä pursunneen ilmaa ulos kolmen ja puolen sentin edestä.

Margariiniä tai muuta rasvaa on sivallettu teokseen sen verran että hieman kiiltelee jos sopivasti keinovalon ääressä kääntelee.

Lopuksi voi todeta, että ikinä ei voi miellyttää kaikkia. Mutta jotain panostusta soisi sämpylämaakareillekin suotavan.. Lohdutuksen sanana totean, että ainahan sitä voi yrittää ehdottaa osia joita einekseensä toivoisi.. Tosin yleensä hintakin sitten "pompsahtaa" kohti Otavaa.


Typerät vanhemmat

Kylläpä vaan minusta on niin, että lisääntymisoikeus pitäisi taata vain joillekin ihmisille. Kaikenlaisia pässejä sitä vanhemmiksi pääseekin. Esimerkkinä tässä nyt ne, jotka keksivät pennuilleen ääliömäisiä nimiä. Esimerkki:

3.2.2004

Hollantilainen tietokoneinsinööri Jon Blake Cusack ja hänen vaimonsa Jamie nimesivät poikavauvansa Jon Blake Cusack 2.0:ksi. Versio 2.0 syntyi tiistaina hollantilaisessa sairaalassa. Tuore isä tahtoi löytää hieman erilaisen nimen pelkän Jon Blaken sijaan. Hänellä idea oli kytenyt muutaman kuukauden ja kestikin melkoisen pitkän aikaa, että myös lapsen äiti saatiin suostutelluksi tähän.

Lähde: CNN.com

Ihmettelenkin että mitä järkeä on antaa jälkikasvulleen sellainen nimi josta on tälle jatkuvasti haittaa. Tuotakin kersaa tullaan varmasti koulussa haukkumaan mm. "ikuiseksi kakkoseksi". Valitettavasti hollantilaiset, tai edes amerikkalaiset eivät ole tässä yksin. Suomestakin näitä "hauskoja piloja" löytyy isot kasat. Esimerkiksi tälläisiä ääliömäisyyksiä: Ei, Joo, Just, Aivan, Pupu ja Ja. Nuo olivat vielä lievimmästä päästä. Jokainen voi itse selata Västörekisterikeskuksen sivuilta että miten nimet hoidetaan.

Onhan se kiva että on erikoisempi nimi, mutta jokin raja se nyt on silläkin. Jos pelkät numerot niminä sallittaisiin niin varmaan törmäisimme pian henkilöön jonka nimi olisi 38378 3897238 3873789 tai 8293-132 Kankkunen.

Siinä sitten kiva koulukiusatulle turpaansa ottaneelle lapselle selitellä että se oli vaan sellainen hauska läppä, toi sun nimesi nimittäin. Kyllä sä tälle vielä kuollessasi naurat.


Virukset

Tietokonemaailmaa on jo kauan vaivanneet virukset. Viruksia kirjoittelevat turhautuneet ja päästään vialliset ihmiset jotka haluavat päteä ja saada tuotoksensa kuuluisaksi. Samaan idiotismiin syyllistyvät esimerkiksi bussipysäkkien töhrijät ja muut "spreijaajasepot".

Virustenkirjoittaminen vaatii paljon taitoa, viruksen täytyy olla toimia mahdollisimman monessa järjestelmässä ja olla huomaamaton. Sääli että nämä ihmiskunnan syöpäläiset käyttävät taitojaan väärin. Sanana virus aiheuttaa tavalliselle tietokoneen käyttäjälle verenpysähdyksen ja kalpeat kasvot. Jos kyseessä on vähänkin amatöörimpi tietokoneilija niin paniikki iskee heti kun mainitsee sanan virus. Pelkkä 'vi' riittää saamaan hien pintaan.

Viruksiin pätee sama kuin ampuma-aseisiin; eivät aseet tapa vaan ihmiset. Samalla tavalla virukset eivät tee tuhoa, vaan typerät ihmiset jotka luottavat siihen että John Doen lähettämä Jag elskar dig -otsikoidun sähköpostin mukana tullut readme.txt.exe on vaaraton. Virusten leviäminen olisi huomattavasti pienempää jos ei olisi typeriä ihmisiä jotka luottavat sokeasti ensivaikutelmaan. Järjenkäyttö sallittu.

Virushysteria on näiden vähä-älyisten käyttäjien vuoksi saanut naurettavat puitteet. Useilla työpaikoilla on liitetiedostojen käyttäminen kokonaan kielletty. Kiellettyjen listalla ovat niin zipit, pdf:t ja kuvatiedostot. Huomattakoon tosin että pdf tiedostoissa voi olla jotain makroviruksia, mutta nekin toimivat vain writerin kanssa (korjatkaa jos olen väärässä).

Nimi voi toki olla viruksella mikä tahansa, mutta sillä ei ole merkitystä jos tiedostopääte on muuta kuin jokin joka on käyttöjärjestelmässä määritelty ajettavaksi tiedostomuodoksi. Yleisimmät ovat exe, bat, com, cmd, scr ja pif. Virus.jpg, virus.txt tai virus.mp3 eivät siis voi sisältää haitallista koodia jota voitaisiin käyttää järjestelmän haitaksi ilman päätteen muuttamista.

Ihmisten tyhmyyteenhän koko homma perustuukin ja ilman sitä typeryyttä olisi ongelma paljon pienempi. Uuden uhkan tuovatkin sitten äkäisemmät pöpöt jotka eivät tarvitse esimerkiksi netin kautta toimiessaan käyttäjältä huomiota.


Liikennekäyttäytyminen

Mikä hitto siinä on että kun autolla ajaessa pitää säästää vilkkuja? Risteyksessä kääntyessä vilkku pistetään päälle kuten laki määrää ja autokoulussa opetetaan. Ja kaistaa vaihdettaessa sitä vilkkua voi myös käyttää kunnolla eikä vain vilauttaa yhden kerran. Tuskin sitä säästöä niin merkittävästi syntyy. Jos sattuu katsomaan juuri vaikkapa taustapeiliin, ei tuota vilautusta huomaa ja sitten ollaankin jo tilanne päällä kun tyyppi kaartaa eteen. Ilmeisesti kuljettaja kokee olevansa cool vilauttaessaan vilkkua kerran, eihän rallissakaan vilkutella, tai formuloissa.

Sellainen idiotistinen vastaus vilkun käyttämättömyyteen on tullut, että 'eihän se muille kuulu mihin mä olen menossa'. Vaan kun kuuluu jos meinaa yhteiskäyttöisillä teillä ajelle. Ylinopeus on sitten asia erikseen. Ajat sitten kuinka nopeasti vain, aina löytyy joku joka ajaa nopeammin. Satasen alueella ajetaan 120 ja 120 alueella 140. Ei ylinopeudessa sinänsä mitään pahaa ole jos sitä suoritetaan järjellä. Vaan jospa olet ohituskaistalla ohittamassa 90Km/h ajavaa ajaen itse vaikkapa satasta, niin jo on joku perseessä kiinni odottamassa kärsimättömästi että pääsee ohittamaan. Pahimmassa tapauksessa jo vilkutellaan että menes nyt pahvipää pois alta tai ruttaan sun corollas.

Liikennevaloissa liikkeellä pitää olla heti kun punainen valo sammuu tai torvet tuuttaa takaa niin että sielukin säikähtää. Ja pysähtyä ei saa jos punainen ei ole syttynyt vaan valoista on painettava vaikka mikä olisi.

Menkää perkeleet kotiinne asumaan!


Varattu WC

Tarpeen tullen ihminen pyrkii helpottamaan oloaan WC-tilaan. Yleensä ovi laitetaan tällöin lukkoon ja ulkopuolella vihreä tai valkoinen lätkä vaihtuu punaiseksi osoittamaan paikan olevan varattu. Vaan olepa siellä rauhassa asioilla, niin joku tuhannen puupää on paukuttamassa ja runkkaamassa ovea auki kun ei tajua katsoa että siinä on se perhanan punainen lätkä! Luulisi aivosoluissa riittävän sen verran potentiaalia että osaisi katsoa sitä lukkoa ennen kuin rupeaa paukuttamaan ovea.

Antakaa nyt perkele ihmisille edes paskomisrauha tässä kiireessä maailmassa!


Kengännauhat

Mikä hitto se on siinäkin että kengännauhat eivät pysy kiinni. Voit sanoa heti alkuun että "et vain osaa", ehkä asia on sitten niin, mutta onhan se outoa kun toisilla kengillä pysyy ja toisilla ei. Noh, nauhojen materiaalistahan se on kiinni. Liukkaat nauhat liukuvat auki helposti. Samat nauhat saa sitoa monta kertaa päivässä. Pikkuhiljaa nauhan päät tulevat 'eripituisiksi' jolloin sitominen vaikeutuu.

Olisi niin helppoa käyttää tarrakenkiä, mutta sen verran on itsearvostusta ettei sekään onnistu. Pitää vissiin ostaa kumisaappaat.

Toinen kenkiin liittyvä ärsytyksenaihe on laahustaminen. Eikö lapsia tai vanhempiakaan ruokita tarpeeksi kun pitää laahaustaa kadut pöllyten? Voisiko aamulla syödä puuroa pari lusikallista enemmän että jaksaisi kunnollisesti nostella niitä jalkoja?
















Mitä mieltä olet tästä sivusta? Muiden arviot  :  Palautesivu  :  Suosittele tätä sivua.

Kelvoton   Huono   Menettelee   Hyvä   Loistava     Kommentti:

Creative Commons License   Tämä teos jonka tekijä on Pikkupaprika.com on lisensoitu
Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi lisenssillä
.