Elettiin Juhannusta 1976. Suomen Saimaalla Kalevi ja Kaarina Perhon mökillä joukko iloisia
ihmisiä juhlii. Saunassa on käyty ja miehet sekä naiset ovat tälläytymässä parhaisiin vaatteisiin.
Edessä on lyhyt matka Johanssoneille, joka sijaitsee jonkin matkan päässä. Johanssonien mökille moni muukin seurue on kokoontunut
polttamaan kokkoa ja viettämään sitä parasta Juhannusta -76.
Olihan siinä kaikki jo juoneet enemmän tai vähemmän. Kukaan ei kuitenkaan ollut kännissä."
Kertoo turmasta täpärästi pelastunut Kaarina Perho. "Kun kaikki olivat tälläytyneet, päätettiin
lähteä veneelle. Olimme Kalevin kanssa ostaneet juuri samana päivänä uuden Terhin, soutuveneen.
Siihen mahtui kuusi ihmistä, mutta olimme päättäneet saada siihen mahtumaan koko kahdeksan hengen seurueemme.
Se oli paha virhe, virhe jota meistä jokainen kai katuu vielä tänäkin päivänä."
Kaarina kertoo vaikeasti pullaa saman aikaan suussa mutustaen.
Täyteen lastattu soutuvene lähti Perhon laiturilta kello 20:05 tarkoituksenaan ehtiä kymmenessä
minuutissa toiselle puolelle järveä. Tuolla kohtaa välimatka oli lyhyt.
"Kaikki oli iloisella tuulella. Jokaisella oli juomaa jota killitettiin innokkaasti, taidettiinpa jopa
hieman laulaakin. Vihtasaaren Erkki keikutti venettä tarkoituksella, sellainen pelleilijäkun oli, kunnan virkamies. Otimme vielä Kososen Kallen
omalta laituriltaan kyytiin. Me emme pitäneet hänestä erityisen paljoa koska hän oli melko rähjäinen ja haisi savulle.
Kalle joutuikn sitten istumaan aivan alimmaisena, perse veneen pohjalla."
Kallen ja kyydissä olleen tuolloin 17-vuotiaan Sannan välille alkoi kehittymään jotain, ja pian huomattiin
kuinka rakkaus leimusi täydellä terällä niin että vanhempiin sattui. Nuoripari jakoi olutpullon pyyhkimättä pullonsuuta
välillä. Alkava onni oli kuitenkin pian muuttumassa.
"Yhtäkkiä vavahti ja kuului aivan pieni rysäys tai valtava rämähdys ja vene
pysähtyi. Se ei kulkenut juuri minnekään vaikka soudimme kuinka paljon tahansa."
Vene olisi pysynyt hyvin pinnalla, mutta eräs sen matkustajista teki katalan virheen ja kurkkasi mihin vene oli jäänyt
kiinni.
"Yhtäkkiä vene kiepsahti ja haukkasi kunnolla vettä. Se lähti uppoamaan melkein ihan saman
tien. Meille kaikille tuli kamala paniikki ja säntäsimme kaikki veneestä rannalle jonne
oli matkaa melkein kaksi metriä."
Vesi oli tuolloin vain 26 asteista joten hyportermian vaara oli ilmeisen kaukana. Kaikki onnettomuuteen
joutuneet osasivat uida, mutta olisivat varmaan hukkuneet jos eivät olisi kyenneet kahlaamaan 30cm
syvässä rantavedessä kohti turvaa. Vain kuuden tunnin jälkeen vene katosi pinnan alle vain kokka jäi hieman näkyviin.
"Kyllä siinä illalla myöhemmin tanssatessa ja muuten Juhannusta viettäessä kyllä mieleen tuli aina välillä
sen veneen kohtalo. Onneksi oli viinaa jolla sain huuhdottua katalan mielen pois muutamaksi tunniksi."
Vasemmalla kuva äänettä uppoavasta soutuvenejättiläisestä jonka piti olla uppoamaton. Kuvan otti eräs veneen matkustaja
joka haluaa pysyä nimettömänä (Martta Jortikkalainen, Vaasankutukulma 9, 09382 Kottelo P.304-5558829).
"Kammottaa sitä millaiset kokemukset niillä kaikilla viinoilla ja kaljoilla
oli joista osa jäi sinne veneeseen."
Seuraavana iltana edellisillan juhlista toivuttua vene nostettiin ylös. Arvioiden mukaan naapurin
oksentelevat nuoret pojat olisivat vieneet veteen jääneet alkoholijuomat.
"Pulloakaan ei täysinäisenä löytynyt.". Toteaa veneen kipparina toiminut Jippo Ternimölö katsoen
kaukaisuuteen.
Dramaattinen kokemus joka muistutti luonnon mahdeista järkyttävällä tavalla. Nostettaessa veden syvyyksistä kamalan
kohtalonsa päätteeksi koko vene katkesi. Tämä kuitenkin johtui väärästä nostamistavasta ja siitä että vene oli vanha, eikä suinkaan
uusi kuten jutun alussa valehtelimme.
Seuraavana Juhannuksena tilanne ei päässyt vesillä karkaamaan käsistä. Jälleen uuden veneen ostaneet Perhot joivat itsensä
tainnoksiin jo alkuillasta sammuen mökkinsä eteen. Muut suorittivat veneretken kiertämällä järven kävellen.
Teksti ja kuvat: Aero Kismittilä
